Keinoja Suomen nousuun
Filosofisen kokoomuksen jäsenillassa (30.10) vieraanamme oli Sitran tutkija PhD Timo Hämäläinen. Hän avasi meille strategista elinkeinopolitiikkaa, josta hänellä on mittava tausta aiheen tutkijana. Elinkeinopolitiikalla pyritään muuttamaan elinkeinorakennetta jonkin julkisen tavoitteen saavuttamiseksi, vaikka hyvinvoinnin takaamiseksi.
Strategisen elinkeinopolitiikan kausi Suomen taloushistoriassa alkaa 2010-luvulla. Siinä pyritään huomioimaan seuraavia asioita: strategiset valinnat, missiot, yhteiskunnalliset ongelmat, vihreä siirtymä, turvallisuus ja resilienssi. Suomi tarvitsee kansainvälisesti korkeatasoisia osaamiskeskittymiä. Lisäksi on tärkeää tunnistaa kansalliset osaamisvahvuudet ja yritysten vahvuudet ja valmiudet. Tältä pohjalta voidaan muodostaa yhteiset kansalliset strategiset valinnat, jotka suuntaavat ja kokoavat voimavaroja. Strategisen elinkeinopolitiikan suosio on kasvanut talouskriisien, ympäristöhaasteiden ja digitalisaation, turvallisuuskysymysten ja resilienssin sekä Kiinan nousun myötä. Elinkeino- ja innovaatiopolitiikan tärkeimpiä instrumentteja ovat tutkimus- ja kehitysrahoitustuet, koulutuksen ja osaamisen kehittäminen, julkiset hankinnat ja sääntely sekä erityisesti immateriaalioikeudet. Suurimmat epäonnistumisen riskit liittyvät riittämättömään tietoon, yritysten lobbauksiin ja poliittisiin intresseihin. Elinkeinopolitiikan merkitys kasvaa, koska globalisaatio tuo uusia haasteita ja resilienssin merkitys kasvaa. Tärkeäksi nousee myös kysymys uusien kasvualueiden luomisesta sekä teknologian ja osaamisen siirtäminen pk-yrityksille. Lisäksi suomalaisen talouspolitiikan osalta ongelmia aiheuttaa korkeatasoisen talouspoliittisen keskustelun kapeus.
Minulle, jonka talouspoliittiset tiedot pohjautuvat A-studion ja Hesarin antiin, Timo Hämäläisen analyysit olivat tervetulleita. Kiitos!
Teksti: Liisa Uotila
Kuva: Timo Haukilahti
Vastaa